Vertaillaampa nyt vähän kahta eri tapaa ajaa parta. Toiseen tarvitaan muovinen moniterähöylä ja peltinen purkkivaahto, toiseen klassinen partahöylä kaksipuoleisella terällä, kaveriksi partasuti ja parranajosaippua. Lähtökohtaisesti aika epäreilu vastakkainasettelu, jos toisessa mainittu sanat "muovi" ja "peltipurkki", kun taas toinen kuulostaa ammattiparturin sanelemalta.
Muutakin kuin hienoja sanoja.
Dick Johnson kunnioittaa kolmea asiaa; perinteitä, tyyliä ja asennetta. Klassinen parranajo on perinteikästä ja laadukasta hommaa. Se vähentää ihoärsytystä ja saa aikaan tarkkaa jälkeä. Siinä on myös tyyliä, josta huokuu oikeita James Bond -viboja. Liputamme vahvasti klassisen parranajon puolesta.
Ekologisempi vaihtoehto.
Kikkailu ei kiinnosta kaikkia. Metsien miehelle se on täysin yhdentekevää minkä näköisellä höylällä parran ajaa. Kaveria kuitenkin kiinnostaa millä tavalla voisi vähentää jätteitä ja pelastaa liito-oravat. Kaksipuolista partaterää käyttäviin höyliin siirtymällä voidaan vähentää huomattavasti muovijätettä, jota kertyy kertakäyttö- ja vaihtopää-moniterähöylistä. Perinteiset kaksipuoliset partaterät pysyvät pidempään terävänä kuin moniterähöylän päät ja ne voidaan myös kierrättää. Metsien miehen vaimon karvaiset sääret voi myös ajaa perinteisellä partahöylällä, se on jopa huomattavasti tehokkaampaa.
Sama koskee saippuaa.
Tiedät varmasti, että partavaahtoa saadaan muullakin tavalla kuin puristamalla peltipurkista. Purkkivaahto on nopea ja kätevä ratkaisu, mutta klassinen parranajosaippua on vihreämpi ja suojaavampi. Kovasta saippuasta saadaan aikaan vaahtoa, kun sitä vaahdotetaan partasudilla. Vaahdosta tulee runsasta ja suojaavaa. Se takaa erinomaisen luiston partaterälle. Yksi parranajosaippua-kiekko kestää todennäköisesti kauemmin kuin aerosolivaahtopurkki, eikä aiheuta samanlaista jätettä.
