Furryt, tai suomalaisittain turrit korostavat rohkeutta ja yhteisöllisyyttä osana kulttuuriaan. Dick Johnson päätti lähteä Ruotsiin Pohjois-Euroopan suurimpiin turribileisiin selvittämään vuosikausia internetissä vihatun ja paheksutun yhteisön salaperäistä vetovoimaa.
Tukholma, Ruotsi. Astuessani ulos laivasta tiistaiaamuna kello 6:30, tunnelma on väsynyt ja hiljainen. Taxfree-viinalla lastatut autot valuvat hiljaa ulos keulaportista ja taksikuskit kosiskelevat väsyneitä matkustajia kyytiinsä epäselvin hinnoin. For you I give good price!
Pian luokseni kurvaa aamun hämärässä hopeinen Skoda. Kuskin penkiltä tervehtii ruotsalainen Foxer ja vänkärin paikalla englantilainen Fuzzy. Kojelaudalla matkaa Västeråsista saakka ovat seuranneet lukuisat kettupehmolelut.
Olemme matkalla kohti Pohjois-Euroopan suurinta turritapahtumaa, NordicFuzzConia. Furryt tai suomalaisittain turrit ovat internetissä 1980- ja 90-luvuilla syntynyt alakulttuuri, jossa fanitetaan eläimellisyyttä.
Turrien kulttuuriin kuuluu vahva arvostus ja kunnioitus toisten identiteettiä kohtaan, ja ihmisiä puhutellaan yleensä aina heidän hahmonsa nimellä. Tästä syystä myös suurin osa jutussa esiintyvistä ihmisistä esiintyy heidän turrinimillään.
Matkamme rullaa tasaisesti Ruotsin eteläpuolen läpi. Tukholman jälkeen Nörrköping, sitten Linköping. Pysähdymme hampurilaisille puolimatkassa Jönnköpingissä. Samalla parkkipaikalla on pari muutakin pehmoleluin koristeltua autoa, meillä taitaa olla sama määränpää.
Helsingborgin jälkeen tasaisen meren yli näkyy Tanskan rannikko, ja samalla meidät ohittaa pari suomalaista autoa, joiden takaikkunoille on aseteltu pehmoleluja ja eläinpukujen osia. Tekokarvaa pilkotti Ikea-kasseista jo samassa junassa Tampereelta lähtiessäni. Eläimellisen alakulttuurin liikehdinnän kohti Malmöa on voinut aistia koko matkan ajan.
Karvaista kulttuuria
Turrit ovat melkoisen uniikki alakulttuuri verrattuna esimerkiksi japanilaiseen kulttuuriin tai vaikkapa Star Wars -faneihin, sillä porukkaa pitää yhdessä vain yhteinen kiinnostus eläimiin ja eläimellisyyteen. Eritoten fanitetaan antropomorfisuutta, eli ihmismäisiä piirteitä eläimissä, mutta porukan sisään mahtuu kaikenkarvaista kulkijaa.
Leikkisyydestään huolimatta turrit ovat vakavasti otettava kulttuuri. Tapahtumat ovat tiukasti K-18, ja eläinasuihin sekä taiteeseen satsataan parhaimmillaan jopa kymmeniätuhansia euroja. Tapahtumiin osallistuminenkaan ei ole halpaa, sillä matka-, hotelli-, shoppailu- ja ruokakulut kasvavat helposti todella suuriksi. Pelkkä lippukin tapahtumaan maksaa päälle satasen, ja hotelleista on jopa pulaa lähialueella.
Saksanpaimenkoirat Loki ja BerkWolf odottelivat hotellin kiireisessä aulassa saksanpaimenkoirien kokoontumista. Tapahtumissa järjestetään paljon esimerkiksi eri eläinlajien yhteisiä kokoontumisia. joissa voi verkostoitua leikkisästi saman lajin edustajien kanssa.
Vaikka tapahtuma on Ruotsissa, suurin osa osallistujista tulee Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta. Karvakansaa on saapunut myös jopa Indonesiasta, Meksikosta ja Taiwanista saakka. Amerikkalaisia vierailijoita on melkein yhtä paljon kuin suomalaisia, noin 150.
Näkyvin osa kulttuuria ovat turripuvut eli fursuitit, mittatilauksesta käsityönä ommellut eläinasut, joita ohitsemme Malmöön päin ajavien autojen takaikkunoilla näkee. Puvut maksavat tuhansia euroja ja mittoihin ommeltua asua joutuu usein odottamaan ylibuukatuilta taiteilijoilta vuosikausia.
Mutta miksi aikuiset ihmiset ylipäätään pukeutuvat eläimiksi?
Karvapukuun pukeutuminen merkitsee turreille identiteetin ja itseilmaisun vapautta sekä rohkeutta olla oma itsensä. Päälle puolella tapahtuman osallistujista on oma karva-asu mukanaan, sillä iso osa turreista ilmaisee harrastustaan ja identiteettiään myös esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla tai tekemällä musiikkia. Vain yhtä oikeaa tapaa ei ole.
Erään arvion mukaan keskivertaisen turriasun hintaan peilaten tähän tapahtumaan osallistuvat noin 2000 turriasua olisivat yhteisarvoltaan noin 6,5 miljoonaa euroa.
Pukuparaati on oleellinen osa turritapahtumaa kaupungissa. Lauantaina Malmön katuja tallasi yli tuhat turriasua poliisin sulkemilla kaduilla.
Avoimuus ja perinteisten arvojen uudelleen määritteleminen ovat yhteisön kulmakiviä, sillä turrit korostavat tapahtumissaan esimerkiksi iloisuutta, tunteiden avointa näyttämistä ja fyysistä läheisyyttä. Esimerkiksi turrien yleisin tapa tervehtiä on halaus, ja myös karvaisten pukujen paijailu on tapahtumien aikaan suosittu ajanviete.
Myös taide on suuresti arvostettua yhteisössä. Turrien puvut sekä heidän tekemänsä taide liittyy usein itse luotuihin eläinhahmoihin, jotka toimivat eräänlaisina vaihtoehtoisina identiteetteinä. Esimerkiksi autoa ajava Foxer näkee itsensä oranssinruskeana kettuna, ja Fuzzy puolestaan identifioituu sinivalkeaksi huskyksi. Hahmojen luonnissa vain mielikuvitus on rajana, ja pian Malmössa näemmekin, että ihmisten luovuus eläinhahmojen luonnissa puskee luovuuden rajoja.
Vietnamilainen Zeno halaa tanskalaista Rune-sutta. Rune kertoo, että päätös eläinpuvun ostamisesta lähti korona-ajan eristykseen liittyvästä masennuksesta.
Turrit kokoontuvat pitkin maailmaa omissa tapahtumissaan, coneissa. Euroopan suurimpia tapahtumia ovat NordicFuzzcon, joka järjestetään helmikuun lopulla Malmössa, sekä maailman vanhin edelleen järjestettävä turritapahtuma Eurofurence, joka on yleensä loppukesästä Hampurissa. Pienempiä tapahtumia on pitkin vuotta melkein joka maassa. Karvaiset asut kääntävät päitä missä vain.
Amerikassa valtavia turritapahtumia ovat muun muassa maailman suurin turriconi Midwest Furfest, joka kerää vuosittain melkein 18 000 turria Chicagoon. Maailman toisiksi suurin ja toisiksi vanhin turritapahtuma Anthrocon pidetään Pittsburghissa, ja sinne saapuu noin 15 000–16 000 turria vuosittain.
Turrit herättävät helmikuisen Malmön eloon
Helmikuun loppu on Malmössa erityistä aikaa. Kaikki suomalaiset ja suurin osa ruotsalaisistakin tuntevat kaupungin lähinnä raflaavista otsikoista liittyen jengiväkivaltaan ja levottomuuksiin, mutta Skånen läänin pääkaupunki on paljon muutakin, ainakin tähän aikaan vuodesta.
Helmikuusta huolimatta Malmössa on aurinkoista ja lumetonta. Kaupungin vanhat mukulakivikadut kuhisevat iloisia ja nuoria ihmisiä, jotka kantavat suuria Ikea-kasseja tai vetävät perässään valtavia matkalaukkuja. NordicFuzzCon alkaa virallisesti vasta huomenna, mutta kaupunkiin on virrannut tasaisessa määrin turriharrastajia jo useita päiviä. Vauhti vain kiihtyy ennen virallista alkua keskiviikkona
Kongressihotellin aula kuhisi karvaista kansaa viikon ajan. Tämän vuoden teemana tapahtumassa olivat viikingit ja Ragnarök.
– You’re here for the convention, aren’t you?
Hotellin vastaanottovirkailijat tunnistavat vuosittain tapahtuvan ilmiön heti. Englantia tai saksaa puhuvat ja suuria matkalaukkuja vetävät nuoret ihmiset ovat yleinen näky tähän aikaan vuodesta.
Malmön kaupunki ja paikalliset yritykset suhtautuvat asiaan innolla. Valtava tapahtuma tuo muuten hiljaiseen vuodenaikaan suuria rahavirtoja paikallisille hotelleille ja yrityksille, ja pörröisen värikäs eläinkansa on muutenkin mielekästä vaihtelua tavalliseen arkeen. Hotellivirkailija esittelee, että alakertaan on avattu erillinen tila eläinpukujen säilytystä varten, jos omassa huoneessa ei riitä tila. Portaikossa tulee vastaan jo yksi turriasuun pukeutunut vieras.
Pandemia räjäytti turreilun suosion
Saavumme paikan päälle Clarion Live -hotelliin. Tämä valtava kongressihotelli toimii tulevan viikon ajan päämajana kaikille melkein 4000 turrille, jotka ovat kaupunkiin saapuneet. Muutamat loma- tai työmatkalla olevat vieraat katselevat hämmentyneenä ympärilleen, kun paikka alkaa hiljalleen täyttyä eläimellisestä kansasta.
Keskiviikosta sunnuntaihin koko hotelli huoneineen on vuokrattu turrikansalle, mutta suuri osa vierailijoista majoittuu myös lähialueen hotelleissa, sillä korkean kysynnän vuoksi huoneen saaminen täältä on erittäin hankalaa.
Paikallinen tupakka- ja matkamuistoliike tarjosi kaikille turreille ilmaisen sipsipussin. Monista paikallisista ravintoloista sai myös alennusta tapahtuman kaulanauhalla.
Erityisesti koronapandemian jälkeen turritapahtumien suosio on räjähtänyt. Viime vuonna tänne osallistui noin 2600 turria, tänä vuonna tapahtuman rekisteröinti piti laittaa kesken kiinni, sillä kuukausia etukäteen luku juoksi jo melkein 3600 ihmisessä. Paikan päällä myydään vielä rajoitettu kourallinen lippuja kaikkein nopeimmille. Vaikka tapahtuma alkaa virallisesti vasta huomenna, hotellin aula on tupaten täynnä karvaista kansaa. Tätä on selkeästi odotettu hartaasti.
Saksalainen ilves Lux McRae iloitsee pihalla Skånen viileän tuulisesta säästä, joka sopii hyvin yhteen lämpimän karva-asun kanssa.
Suurin osa jonottaa hakemaan tapahtuman kaulanauhaa, joka oikeuttaa sisäänpääsyn itse hotelliin ja tapahtumiin seuraavina päivinä. Jono kiemurtelee hotellin läpi hiljalleen kun vapaaehtoiset täyttävät lomakkeita ja ojentavat kaulanauhoja rekisteröityneille. Saapuessaan pitää myös allekirjoittaa sopimus, jonka mukaan tapahtuman sääntöjä esimerkiksi kiusaamalla tai ongelmia aiheuttamalla rikkova voidaan heittää juhlista ulos porttikiellon kera.
Saksalainen ToasterTheFox tervehtii iloisesti kameraa. Taustalla turrien turvallisuutta vahtiva poliisiauto hämärtyvässä Malmön illassa.
Turrien kokoontumisissa tärkeintä on toisten kunnioitus ja tasa-arvo. Oikeastaan koko turriyhteisö on rakentunut kollektiivisen ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteen ympärille, jota erilaiset tai muualle sopimattomat ihmiset kokevat. Monella on kokemuksia yksinäisyydestä, kiusatuksi tulemisesta tai muuten vain ulkopuolisuudesta elämässä. Tapahtumissa halutaan tarjota kaikille puitteet hassutteluun ja uusien ystävien tapaamiseen ilman ennakkoluuloja, arvostelua tai pelkoa.
Myös mediapassin hankkiminen tänne oli vaivalloista, sillä turrit suhtautuvat varauksella usein sensaatiohakuiseen mediaan. Pressipassia mielivä joutuu perustelemaan juttunsa ja aiheensa huolella, ja passin kanssa pääsee liikkumaan hyvin rajatusti tapahtumassa.
NordicFuzzConin mediatiimistä kerrotaan, että tapahtuman aulaan tungeksii erityisesti yöaikaan epäilyttäviä eri medioiden edustajia kyselemään juttuja vailla mediapassia, mutta heidän hätistellään heti pois.
Tasa-arvo ja toisten kunnioitus ovat turreille tärkeitä asioita. Esimerkiksi Clarion Liven vessat muuttuvat tapahtuman ajaksi sukupuolineutraaleiksi.
Vaikka kaupungin yleinen vastaanotto turreille on positiivinen, ongelmatapauksiltakaan ei vältytä. Erityisesti paikallinen nuoriso aiheuttaa välillä ongelmia turrien kanssa, sillä erilaisia ihmisiä on aina helppoa kiusata. Sekä hotellin turvallisuustiimi, tapahtuman omat järjestyksenvalvojat ja paikallinen poliisi valvovat turrien turvallisuutta ahkerasti. Tieto mahdollisista häiriköistä leviää nopeasti myös osallistujien kesken ja turrit pitävät toisistaan huolta.
Kävellessämme hotellille vastaan juoksee hämärtyvän illan liikennevaloissa muuan saksalainen kettu. Hän liittyy mukaamme ja kertoo iloitsevansa tapahtumasta täysin sydämin. Ylittäessämme siltaa hotellille hän heittää tassunsa pois ja vastaa tulevaan puheluun kaiuttimella.
– Olkaa varovaisesti, hotellin ulkopuolella turreja häiriköivää porukkaa.
Clarion Live on massiivinen kongressihotelli Malmön keskustassa, jossa tapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Rakennuksen yhteydessä on myös Malmön filharmonian konserttisali.
Emme nähneet hotellin ulkopuolella mitään tavallisesta poikkeavaa, mutta varuillaan on aina hyvä olla. Mukanamme liikkunut kettukin pääsi turvallisesti perille ja halasi kiitokseksi turvasta. Illan ja yön laskeutuessa Malmöön, suurin osa turreista valui hiljalleen hotelleihinsa lepäämään seuraavan päivän varalle. Silloin juhlat todella alkavat.
Yhteisö on rakkautta ja hyväksyntää
Keskiviikkoaamuna meno on jälleen railakas, kun enemmän ja enemmän osallistujia valuu hotellin pyörivästä ovesta sisään. Tänään tapahtuma alkaa virallisesti ja avajaisseremoniaa juhlitaan illasta. Keskivertoharrastaja pääsee käyttämään kallista karvapukuaan keskimäärin 1–2 kertaa vuodessa, joten monet ottavat tapahtumista ilon irti täysin rinnoin.
Yksi hotellin käytävillä pyörivistä karvaturreista on Yhdysvaltain Bostonista saapunut sapelihammaskissa Gale Frostbane. Tämä on hänelle ensimmäinen turritapahtuma Euroopassa, aikaisemmin hän on osallistunut vain tapahtumiin USA:ssa. Ensisilmäyksellä eurooppalainen kulttuuri miellyttää häntä suuresti.
– Kaikki täällä on todella kaunista, ja ihmiset ovat uskomattoman mukavia!
Bostonista saapunut sapelihammaskissa Gale Frostbane vieraili ensimmäistä kertaa eurooppalaisessa turritapahtumassa. Hänen mielestään yhteisöllisyys, rakkaus ja hyväksyminen ovat tärkeimpiä asioita turrien keskuudessa paikasta riippumatta.
Hänen mukaansa eurooppalainen turrikulttuuri eroaa suuresti Yhdysvalloista. Siinä missä Yhdysvalloissa järjestetään jatkuvasti massiivisia tapahtumia, Euroopasta löytyy vain muutama. Tästä syystä hänen mukaansa eurooppalaiset turrit ottavat kaiken irti tapahtumista, sillä niitä on harvoin tarjolla. Myös koronapandemian ja eristyksen aiheuttama masennus ja suru ovat hänen mielestään suuria tekijöitä turreilun suosion kasvamisessa.
– Kaikki olivat niin surullisia ja eristäytyneitä pandemian ajan. Nyt he ovat onnellisia, kun jälleen saa juhlia!
Vuodesta 2011 alkaen turreja harrastanut Frostbane kertoo, että hänelle turrius merkitsee kaikkea elämässä. Hän ei kertomansa mukaan voisi koskaan nähdä itseään ilman tätä harrastusta tai yhteisöä.
– Turrit pelastivat elämäni, olin todella pimeässä paikassa ennen tätä, mutta nyt voin viimeinkin ilmaista itseäni kunnolla ja olla todellinen itseni.
Hänen mukaansa turriharrastajia on turhaa lähteä lokeroimaan tai lajittelemaan. Hän kuvailee itse turriuden määritteleväksi tekijäksi rakkauden ja kiinnostuksen eläimiin ja antropomorfisuuteen, mutta jokaisella on uniikki tapa ilmaista kiinnostustaan. Jotkut innostuivat lapsena esimerkiksi elokuvista kuten Leijonakuningas tai Balto, toiset ovat kiinnostuneita käsitöistä ja pukeutumisesta. Rakkaus ja yhteisö ovat silti kaikkein tärkeimpiä.
– Yhteisöllisyyden kokemus turrien kesken on puhdasta taikaa!
Mikä tekee turrien kulttuurista uniikin?
Turritapahtumassa vierailu on surrealistinen kokemus kenelle tahansa. Avoin, iloinen ja hyväksyvä kulttuuri tulevat erityisesti meille pohjoismaiden asukkaille shokkina, sillä turrien kulttuuriin kuuluu esimerkiksi runsas halailu ja fyysinen läheisyys. Positiivisen erilaisen ja rohkean kulttuurinsa vuoksi turrit kohtaavat edelleen vihaa ja maalitusta erityisesti internetissä, mutta Malmön kadulla reaktiot ovat lähinnä iloisia hymyjä ja yhteiskuvien pyyntöjä. Hotellin pihan poikki töihin tai Malmön yliopistoon kulkevat ihmiset seuraavat huvittuneina eläinkansan hassuttelua.
Saksalainen kettu WoChiFo hassutteli hotellin käytävällä. Takana on jonoa pian avautuvaan Dealer’s Deniin, josta voi ostaa turriaiheista tavaraa tai tilata taidetta omasta hahmostaan. Suosio oli suurta, ja sisään pääsemistä joutui jonottamaan välillä jopa parikin tuntia.
Lisäksi eläinhahmojen keskellä pyöriminen on viihdyttävä kokemus. Turrit ottavat kaiken irti pukuhassuttelusta, ja useimmat eläytyvät hahmoonsa täysin rinnoin. Yleiseen etikettiin kuuluu ajatus siitä, että puvun taikaa ei sovi rikkoa julkisesti esimerkiksi ottamalla puvun päätä pois, ellei kyse ole hätätilanteesta. Tästä syystä tapahtumasta löytyykin suojaisa levähdystila turripukuilijoille, jossa voi pukeutua tai levähtää yleisiltä katseilta suojassa.
Täyteen karvapukuun sonnustautuminen ja ihmisten keskellä hassuttelu on fyysisesti todella raskasta ja hikistä puuhaa. Levähdystilasta löytyykin myös esimerkiksi juoma-automaatti nestetasapainon ylläpitoon, pientä naposteltavaa sekä korjauspiste, jossa temmellyksessä hajonnutta pukua voi ommella tai liimailla takaisin kasaan. Ylikuumentuneet turrit voivat vilvoitella suurten teollisuustuulettimien ilmavirtaan asetelluilla sohvilla.
Toinen merkittävä tekijä on identiteetti. Turrien kulttuuriin kuuluu voimakas ajatus hyväksymisestä ja yhteisöllisyydestä, ja porukka on ollut edelläkävijä esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämisessä. Tapahtuman omien tilastojen mukaan noin 79% osallistujista oli miehiä, 9% naisia, 9% muunsukupuolisia ja pieni osa ei halunnut määritellä itseään mihinkään laatikkoon.
Alankomaalainen SaraTheMouse esitteli rottakokoelmaansa. Pehmolelut ovat suuri osa turrikulttuuria, ja erityisesti tapahtumaan varta vasten hankitut Ikean rottapehmolelut olivat suosittuja asusteita.
Turrit keräävät tapahtumissaan myös reilusti rahaa hyväntekeväisyyteen. Joka vuosi tapahtuman viralliseksi hyväntekeväisyyskumppaniksi valitaan jokin ajankohtainen järjestö, jota tapahtuma tukee. Osallistujat voivat lahjoittaa rahaa esimerkiksi ostamalla järjestön kojulta pehmoleluja tai taidetta, tai osallistumalla vaikkapa hyväntekeväisyyspokeriturnaukseen. Taiteilijat voivat myös lahjoittaa omia turri- tai eläinaiheisia teoksiaan huutokaupattavaksi hyväntekeväisyyteen.
Tämän vuoden hyväntekeväisyyskumppani on Ukrainan sodan jalkoihin jääneitä eläimiä auttava UAnimals. Rahaa kerättiin lopulta tapahtuman aikana noin 323 000 ruotsin kruunua, eli noin 30 000 euroa. Suurin yksittäinen lahjoittaja lahjoitti 9 980 kruunua, eli melkein tuhat euroa.
Rankkaa biletystä kellon ympäri
Tapahtuma on K-18, ja täällä nautitaan myös runsaasti alkoholia. Rankka juhliminen on ollut tärkeä osa turrien kulttuuria alusta alkaen, sillä kansainvälisiä ystäviä nähdään vain pari kertaa vuodessa ja tästä tulee ottaa kaikki irti. Aamuisin ja päivisin meno on vielä hiljaisen rentoa, mutta aina iltaa ja yötä kohden meno kovenee.
Jotkut nukkuvat päivät ja juhlivat yöt, toiset kiskovat samoilla silmillä päiviä putkeen. Hotellin baarissa jonot ovat pitkiä aamusta yöhön ja paikallisessa alkoholiliikkeessä Systembolagetissa vilisee tapahtuman vihreitä kaulanauhoja.
Tapahtumassa on kuitenkin tarjolla jokaiselle jotain: on laulukilpailua, tanssikilpailua ja erilaisia kokoontumisia esimerkiksi transturreille, valokuvaajaturreille tai eri kansallisuuksille. Suosituimpia tapahtumia ovat tapahtuman avajaiset sekä Dealer’s Den, jossa taiteilijat myyvät esimerkiksi omia teoksiaan tai turriaiheista tavaraa.
Ammatikseen oopperassa työskentelevät turrit järjestävät myös oman turrioopperansa. Perjantaina on avoimien ovien päivä, jolloin paikalliset pääsevät tutustumaan ilmaiseksi turrien leikkisään kulttuuriin. Lauantaina on luvassa kaikkien turriasujen yhteiskuva sekä yhteinen paraati kaupungin läpi poliisin avustuksella.
Turrien suojelu oli myös ruotsalaisille poliiseille tervetullutta vaihtelua arkeen. Tässä huvittunut poliisi ottaa pidätyskuvaa saksanpaimenkoiran Charlie Barksin kanssa.
Joka ilta kongressihotellin päälavalla järjestetään reivit, joissa turrit tanssivat elektronisen musiikin ja lasershow’n tahtiin aina aamukolmeen saakka. Mediakuvauslupaa reiveihin ei kuitenkaan herunut, mutta voin sanoa että kyse on todellakin maailmanluokan bileistä. Valoshow sekä lava- ja äänitekniikka on ammattilaisten tekemää, ja tunnelma on huumaavan mukaansatempaava, kun sadat turrit hyppivät lavalla lakkaamattoman musiikin, savukoneiden ja välkkyvien valojen tahtiin.
Pauke kantautuu pitkälle kongressihotellin käytäville pitkin yötä, kun turri-DJ:t tarjoavat valikoitua tanssimusiikkia juhlaa janoavalle karvakansalle. Kappaleiden välissä tassut nousevat ilmaan ja alkaa ulvonta kuorossa.
Monelle osallistujalle tapahtumat menevät sumussa. Tekemistä ja aktiviteetteja löytyy kellon ympäri, ja sekä vanhojen että uusien ystävien tapaaminen vie suuren osan päivästä. Yhteisöllisyys on niin syvää, että melkein kenen tahansa osallistujan kanssa voi aloittaa keskustelun milloin vain.
Monet myös pyrkivät käyttämään turriasujaan mahdollisimman paljon, sillä tällaisia tilaisuuksia on harvoin tarjolla. Usein pitkälle yöhön juhliminen, fyysisesti raskas karvapukuun pukeutuminen, lyhyeksi jäävät yöunet ja jatkuva sosialisointi ovat raskaita, mutta turreille rakkaita asioita näissä tapahtumissa.
Sapelihammastiikeri Muffin odotteli ruokatilaustaan Malmön Stortorgetin reunalla sijaitsevassa Max Burgerissa. Joka vuosi tapahtuman aikaan nopeaa ja edullista ruokaa tarjoava Max täyttyy nälkäisistä turreista, ja tänä vuonna tapahtuman kaulanauhalla sai alennusta valituista aterioista.
Lauantaiyönä järjestettäviin rennon pukukoodin fetissireiveihin saapuessa puhelimenkin kameraan löydään tarra päälle, ja sisällä tajuaa helposti, miksi. Yleisellä tasolla tapahtuma sallii esimerkiksi kaulapannat ja valjaat asusteina, mutta esimerkiksi lateksiin tai fetissiasusteisiin pukeutuminen on tiukasti kiellettyä yleisissä tiloissa. Sääntöjä rikkovat poistetaan nopeasti tilasta, joka halutaan pitää kaikille mukavana ja miellyttävänä.
Tapahtuman turvallisuustiimistä kerrotaan, että loppujen lopuksi erilaisia ongelmia tai hankalia ihmisiä on tapahtuman kokoon nähden vähän, ja niihin reagoidaan nopeasti ammattitaidolla. Viime vuonna joku oksensi karvapukunsa sisään hississä, ja tänä vuonna joku otti yliannostuksen lääkkeitä.
Turrikulttuuri akateemisen suurennuslasin alla
Tänä vuonna tapahtumaan osallistui myös akateemista väkeä. Turriutta ilmiönä tutkiva Furscience-projekti on maailmanlaajuinen yliopistojen yhteistyö, joka pyrkii tutkimaan turreja antropologisena ilmiönä.
Sosiaalipsykologian tohtori Courtney Plante Quebecin yliopistosta Kanadasta on yksi projektin perustajista, ja pitkän linjan turriharrastaja itsekin. Hän on saapunut nyt Malmöön jakamaan löydöksiään aiheesta ja keräämään lisää tietoa tulevia tutkimuksia varten. Juuri joulukuussa on julkaistu akateemisen ryhmän uusin teos Furscience: A Decade of Psychological Research on the Furry Fandom, joka on ladattavissa ilmaiseksi täältä.
Kanadalainen sosiaalipsykologian tohtori Courtney Plante, tai turrinimeltään Dr. Nuka on ollut turriharrastaja jo kauan ennen akateemista uraansa. Kiinnostus turrien tutkimiseen lähti omasta harrastuksesta opintojen ohella.
Tohtori Plante kuvailee, että turreiluun liittyy edelleen jonkin verran sosiaalista stigmaa, mutta suurta muutosta on nähtävissä vuosien varrelta. Hänen mukaansa yleinen tietoisuuden lisääntyminen ja positiivinen esiintyminen populaarikulttuurissa tai mediassa tekee mistä tahansa yhteisöstä tai harrastuksesta normaalimman ja hyväksytymmän.
– Esimerkiksi 30 vuotta sitten Star Wars -fanit joutuivat selittelemään itseään, mutta nykyään se on todella normaalia.
Hänen mukaansa erityisesti populaarikulttuurilla ja medialla on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset kohtaavat erilaisia ilmiöitä, kuten juuri turreja. 2010-luvun aikana erityisesti Yhdysvalloissa julkaistiin runsaasti populaariviihdettä ja media-artikkeleita, jotka esittivät yhteisön huonossa valossa, ja tämä heijastui vahvasti myös yleiseen mielipiteeseen.
Furscience-projekti on globaali yliopistojen yhteistyö, joka on tutkinut turrikulttuuria antropologisena ilmiönä jo 15 vuoden ajan.
Tohtorin kertoman mukaan turrit houkuttelevat ihmisiä kuten mitkä tahansa muutkin fani- tai alakulttuurit. Hän kuvailee, että alakulttuurit vetävät puoleensa erityisesti neuroepätyypillisiä tai autismin spektrumilla olevia ihmisiä, joilla on erityisen vahva kiinnostus jotain tiettyä aihetta kohtaan.
– Jos olet neurodivergentti ihminen, löydät täältä varmasti samanlaisia ihmisiä.
Tohtori Plante kertoo myös, että turrien kaltaiset alakulttuurit luovat turvallisen tilan autististen ihmisten lisäksi myös esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.
– Täällä on paljon queer-turreja, joten jos olet trans tai LGBTQ+, tämä on paikka josta löydät samanlaisia ihmisiä. Se luo tilan johon voi kuulua, jollaista monilla ei varmastikaan ole.
Hän kuvailee, että juuri kokemus erilaisuudesta tai ulkopuolisuudesta leimaa monen turriharrastajan taustaa, mutta samalla turrit tarjoavat heille kokemuksen yhteenkuuluvuudesta ja yhteisöstä. Keskivertoihmisen yhteisö voi löytyä esimerkiksi koulusta tai perheestä, mutta tohtorin kuvailun mukaan erityisesti monet turriharrastajat kokevat nimenomaan turriyhteisön olevan heille kaikista tärkein yhteisö elämässä.
– Ihmiset ovat sosiaalinen laji. Emme koskaan olleet nopeimpia tai viisaimpia olentoja, joten erilaiset yhteisöt ja heimot määrittelevät oikeastaan koko ihmisyyttä.
Runsas halailu sekä karvapuvussa että ilman on olennainen osa turrien sosiaalista kulttuuria.
Sunnuntaina monet raahaavat jälleen matkalaukkuja ja Ikea-kasseja hotellin ovista ulos. Hyvästejä heitetään ystäville ja halauksia vaihdellaan. Seuraavan kerran ystäviä pääsee näkemään vasta pitkän ajan päästä, mutta tästäkin kerrasta on otettu kaikki irti. Yleisesti harrastajien käyttämä termi PCD eli post-con depression, conin jälkeinen masennus kuvailee normaaliin arkeen palaamiseen ja rakkaiden ystävien hyvästelemiseen liittyvää alakuloa.
Kongressihotellin viereisen nuudeliravintolan oveen on kuitenkin ilmestynyt hiljattain iloinen toivotus:
Thank you, furries!See you next year!
Teksti ja kuvat: Teemu Peltoniemi